Voileipäkakut eivät tosiaan ole ihan ominta alaani ja täytyy myöntää, että aika vähän tulee leivottua suolaisia leivonnaisia muutenkin. Leivän saralla yritän kunnostautua ja työn alla on täydellisen leivän metsästys (tosin se on vähän jäänyt kakkujyrän alle).
Äitini on aina ollut suvun voileipäkakkumestari, ja häneen kaikki tukeutuvat juhlien lähestyessä. Ehkä viimeisen kymmennen vuoden aikana nuo voileipäkakut ovat tosin jääneet vähän vähemmällä, lienevätkö olleet pois muodista 2000-luvun alussa? Nyt kuitenkin ne tuntuvat tekevän uutta tulemistaan ja mikäs siinä, herkullisiahan ne ovat. Ainakin äidin tekemänä.
Illan jakson innoittamana (lue pakottamana) ryhdyin kuitenkin itsekin tuumasta toimeen. Tehtävän antoa en ihan kirjaimellisesti noudattanut, vaan tein meille kaksi minikakkua iltapalaksi. Tällaisiahan voisi muutenkin joskus tehdä, sopivat kahvipöytään vaikka ihan ilman vieraitakin. Näissä kakuissa täytteinä oli aika perinteisesti lohta ja munavoita, mutta mitäs sitä hyvää yhdistelmää muuttamaan.
Lohitäyte (kahteen 10 cm halkaisijaltaan olevaan kakkuun):
- 300 g loimulohta
- 1 dl tartar-kastiketta
- vajaa 1/2 punasipulia
- sitruunamehua
- mustapippuria
- 30 g tuorejuustoa
- tilliä
Hienonna lohi, sipuli ja tilli. Sekoita kaikki aineet tahnaksi.
Käytin monivilja paahtoleipää, jonka kostutin kevyesti maidolla. Kasasin kakun laittamalla yhteen väliin munavoita ja kahteen lohitäytettä. Päällinen on maustamatonta tuorejuustoa, jota ohensin maidolla. Lisäksi tein lohesta, mausteista ja tuorejuustosta moussen, jota pursotin kakun päälle ruusukkeeksi. Ei nyt ihan näyttänyt samalta kuin päässäni olleissa suunnitelmissa, mutta maku oli kohdallaan.
Sunnuntaina onkin sitten vuorossa karjalanpiirakat. Edellisestä kerrasta onkin 23 vuotta aikaa.
Vastaa