Omenan mäskipiirakka

Tällä viikolla vietetään siis valtakunnallista hävikkiviikkoa. Tekee hyvää välillä oikein pysähtyä miettimään, miten paljon ruokaa meneekään hukkaan. Äitini on mestari leipomaan muuten hävikkiin menevistä elintarvikkeista. Hän taikoo ihanat kakut ja parhaimmat muffinssit päiväyksen yli menneistä jugurteista ja hieman ylikypsistä hedelmistä. Onneksi jotain tuosta opista on mennyt perille ja pyrin itsekin heittämään mahdollisimman vähän ruokaa pois. Täytyy kyllä myöntää, että silti toisinaan sorrun hamstraamiseen ja huomaan, että kaappiin on tullut kerrytettyä tavaraa, joka ei sitten maistukkaan. Tällä viikolla kaikki kuitenkin hyödynnettiin; lihapataan päätyi kaapista kaikki juurekset ja puun viimeiset omenat, mummin piimäkakun ohjetta mukailemalla syntyi mustikkainen jugurttikakku ja ehdottomasti viikon suosikkini oli tämä omenapiirakka.

Lapset tykkäävät todella paljon omenakiisselistä, mutta sen on oltava sileää, joten omenasoseesta on poistettava kuoret. Kotimaisten omenien kuoressa on kuitenkin niin paljon makua ja kuituja sun muuta hyvää, ettei niitä millään tahtoisi heittää pois. Niinpä keitänkin soseen aina kuorimatta omenia. Keittämisen jälkeen puristan soseen siivilän läpi, jolloin saan sileää sosetta kiisseliä varten. Siivilään jäävät kuoret hienonnan sauvasekoittimella ja käytän ne piirakkaan.

Samoin kannattaa myös tehdä mehun keitossa syntyvälle mäskille. Se on todella maukasta ja koska siitä on poistettu liika neste se ei vetistä piiraspohjaa tai kakkutaikinoita. Ystäväni tarjosi pari viikkoa sitten kellarikahvilassaan ihanaa piirasta, joka oli tehty raparperinmäskistä amerikkalaiseen (vai Kanadalaiseen) tyyliin kannen alle. Kannattaa kokeilla!