Lakritsifestivaalit

Pari viikkoa sitten vierailimme Jontsan kanssa Wanhassa Satamassa järjestetyillä lakritsifestivaaleilla.

Saadessani sähköpostiini tiedotteen lakritsifestivaaleista en miettinyt montaa kertaa otanko tarjotut pressiliput vastaan. Seurakin oli heti selvillä, sillä 7-vuotias poikani on nimittäin ihan pienestä asti rakastanut lakritsia ja salmiakkia. Irtokarkkihyllyllä pussi on usein mustaa täynnä ja kesän jäätelöaltaallakin mukaan tarttui lähes poikkeuksetta se väkevin vaihtoehto ja aika monta supersalmiakki- ja pantterijäätelöä tulikin kesän aikana kulutettua.

Oikeastaan meillä koko perhe potee kroonista lakritsinhimoa. Lakritsia ja salmiakkia kuluu karkkipäivinä ihan poikkeuksetta ja leivonnassakin tällä saralla on tehty monet kokeilut. Omaan mieleeni on erityisesti sitruunan ja lakritsin raikas yhdistelmä ja se toimii aivan ihanasti mm. näissä kakuissa: Sitruuna-lakritsikakku ja toinen erilainen, vaikka samanniminen Sitruuna-lakritsikakku.

Messuista ehdittiinkin haaveilla jo hyvän aikaa ennen varsinaista messupäivää ja lopultakin messupäivän saapuessa pitkä odotus palkittiin. Hyrisin itsekin tyytyväisyyttä suunnatessamme autolla kohti Wanhaa Satamaa. Päätimme jättää auton Pohjoisrantaan ja kävelimme siitä pikkumatkan Katajanokalle. En paljon vietä aikaa keskustassa ja silloin tällöin kaupungin tunnelmaa on ihana hengittää. Raikkaan (ja jäätävän kylmän) merituulen puhaltaessa oli mahtava kävellä loistavassa seurassa upeita rakennuksia, purjelaivoja ja jäänmurtajia katsellen.

Kun sitten pääsimme Wanhan Sataman messuhalliin sisään, nousi tunnelma entuudestaan. Hallikäytävän molemmilla puolilla oli vieri vieressä herkkuja notkuvia pöytiä. Mustaa kultaa hohti edessämme lähes silmänkantamattomiin. Eri valmistajien standeiltä löytyi lakritsia ja salmiakkia kaikissa olomuodoisssa; hienoja konvehteja, makeisia, jäätelöä, jauheita, rouheita, siirappeja ja uutteita. Ja maistiasia. Siis oikeasti MAISTIAISIA! Viime vuosina monet messut ovat mielestäni huonontuneet maistiaisten saralta. Ihme juttu, sillä niiden takiahan messuille lähdetään. Täällä kuitenkin meno oli kuin paljon puhuttuina “vanhoina hyvinä aikoina”.

Maistiaisten lisäksi myyjillä oli oikeasti hyviä messutarjouksia, joiden avulla karkkivarastot saadaan varmasti täytettyä. Ihania erikoisuuksiakin oli messuille valikoitunut ja valtava kuhina kävi varsinkin lakritsikuningas Johan Bülowin standillä. Eikä kuhina ihan turhaa ollut, sillä näiden upeiden hopean, pronssin ja ruusukullan väristen konvehtien takia olisi voinut matkata hieman pidemmältäkin.

Vatsan täytyttyä ja verenpaineen vähitellen kohottua päätimme kerätä mukaan sopivat messutuliaiset. Monien mahdollisuuksien joukosta mukaan valikoituivat heti ensimmäiseltä tiskiltä vastaan tulleet piparkakkukuorrutteiset lakritsikonvehdit, Halvan x-salt salmiakit, Kouvolan lakupiiput ja nippu lakritsijuuria ja -tankoja, jotka päätyvät myöhemmin leivontatestaukseen.

Nämä olivat todellakin festarit meidän mieleen ja ensi vuonna mennään varmasti myös.